keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Mustan Virran St. Olaf

Mustan Virran St. Olaf

Ensi kosketukseni otin Musta Virran Panimon tuotteisiin tämän vuoden helmikuussa ja nyt sitten seuraavat maistoon. Poimin Juvan ABC:n oluthyllystä mukaan kolme MVP:n olutta ja tämä St. Olaf olkoon se ensimmäinen kolmikosta arviointiin. Helmikuussa maistettu Porter jätti parannettavaa, mutta katsotaan mihin tämä Pale Ale lähtee hommaa viemään.


Panimo: Musta Virran Panimo

Maa: Suomi

Tyyli: American Pale Ale

Voltit: 4,5 %

Humalat: Citra


Fiilikset:

Tuoksultaan kitkerän oloinen Pale Ale, jossa reilulla otteella sitruksisuutta. Yksipuolinen ja hieman myös tunkkainen.

Makumaailmasta ensimmäisenä tulee esille vetisyys. Sitten tulee pistävää kitkeryyttä, joka häiritsee erittäin paljon. Sitruksinen, yksipuolinen olut, joka ei millään mittarilla miellyttävä juotava. Siinä missä aikaisemmin maistamassani Porterissa oli parannettavaa, niin St. Olaf tarvitsee kyllä vielä enemmän. Mallasosasto on aivan kateissa, josta tulee esiin sellaisia pieniä vaaleita pilkahduksia. No ei siinä älyttömästi tarvii olla, mutta voisi olla edes jotain. Näiden single hop – Pale Alejen ongelma on, että jäävät poikkeuksetta melko yksinkertaisiksi maultaan. Siihen kylkeen simppelit maltaat, niin ei paljoa maistamalle anna. Ei sytyttänyt minun makuhermojani.

Mistä: ABC Juva

Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 5/10
Suutuntuma: 2/5
Yleisvaikutelma: 9/20
Yhteensä: 25/50


tiistai 25. heinäkuuta 2017

Pienpanimo-olut ei vaan aina toimi – Avoin palautekeskustelu!

Olen tässä muutaman kuukauden ajan taistellut polvivamman kanssa ja se on tehnyt liikkumisesta ja nukkumisesta vaikeaa. Nyt on taas vuorostaan sellainen yö, ettei pysty nukkumaan vaikka kuinka väsyttäisi, joten kampesin itseni sängystä pyörimästä tietokoneen äärelle kirjoittamaan tätä juttua. Klo. on 2.14 kun aloitin kirjoittamaan, joten pientä unihiekkaa saattaa jutusta löytyä ja ajatus ei kaikkein kirkkain. Mennään kuitenkin asiaan.

Olen tässä vuosien varrella maistanut lukuisia ja lukuisia pienpanimo-oluita ja pääasiassa ollut melko tyytyväinen maisteluihini. Panimoita on syntynyt lähivuosien aikana Suomen kokoiseen maahan aika paljon ja niitä taitaa olla noin 90 (saa korjata lukua aivan vapaasti, jos on tarkempaa tietoa). Tämä panimoiden lisääntyminen on myös mukanaan tuonut sen, että tuotteita on tullut valtava määrä lisää markkinoille ja samalla se on tuonut väistämättä sen, ettei kaikki ole laadullisesti sieltä parhaasta päästä.

Tällä jutulla ei ole tarkoitus lähteä dissaamaan yksittäisiä panimoita, vaan nostaa kissa oikeasti pöydälle ja herättää keskustelua. Luoda asiallinen keskustelu, jossa parhaimmillaan voidaan yhdessä rakentaa yhä laadukkaampaa suomalaista pienpanimokulttuuria. Tähän laadukkaampaan pienpanimokulttuuriin tarvitaan panimoita ja meitä kuluttajia. Suomalainen on kärjistäen sanottuna ollut aina huono antamaan palautetta, joten olkoon tämä sellainen rakentava palautekeskustelu, jossa toivon hyvää keskustelua kuluttajien ja panimoiden välillä.

Minulla ei ole ollut tapana kirjoittaa arvioita pilaantuneista oluista, vaan laitan panimolle aina viestiä että nyt ei homma pelittänyt. Sitten jos seuraavan kerran maistan tuotteen ja kirjoitan jutun, niin siinä yhteydessä mainitsen, että eka kokeilu ei ollut onnistunut. Suomalaisten pienpanimoiden tuotteita on tällä hetkellä valtava määrä saatavilla ja nämä tuotteet eivät ole mitään edullisia. Siksi näiden oluiden laatuun tuleekin kiinnittää erittäin paljon huomiota, eikä päästää mitä tahansa kauppojen hyllylle. En uskokaan, että kukaan sinne epäkuranttia päästäisi, mutta haluan silti muistuttaa pientä lisätarkkaivaisuutta laatuun ja siihen että mitä päästetään panimon ovista maailmalle.

Aloitetaan tämä palautekeskustelu siten, että pistäkää kommenttia tähän blogipostaukseen, Facebookiin tämän jutun alle tai Twitteriin. Kertokaa, että mikä panimo tai panimon tuote on tuottanut sinuun pettymyksen. Facebookissa voitte tägätä panimon kommenttiin mukaan, niin tieto menee heillekin perille. Olemme kaikki asiallisia ihmisiä, joten pidetään keskustelu myös asiallisena. Tulen poistamaan kaikki asiattomat kommentit. Jutun pointtina ei kuitenkaan ole tarkoitus dissata ketään, vaan herättää keskustelua asiasta ja mahdollisesti jopa kehittää suomalaista pienpanimokulttuuria. Jos me kuluttajat ja panimot emme siitä pidä huolta, niin kuka sitten?

En tiedä oliko tässä nyt mitään pointtia, mutta tällaista pohdiskelin tähän aikaan yöstä. Taidan painua takaisin sänkyyn, että jospa sitä vaikka saisi unen päästä kiinni. Palataan asiaan.

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Hiisi Hulluus

Hiisi Hulluus

Heinolasta tarttui hulluus, kun kävin Heila Lähiruokatorilta poimimassa talteen tämän Panimo Hiisin valmistaman Hulluus –nimisen Nummirock oluen. Hulluus on 4,5 prosenttinen Hapan Ale.

Panimo: Panimo Hiisi

Maa: Suomi

Tyyli: Hapan Ale

Voltit: 4,5 %





Fiilikset:
Tuoksultaan marjaisa ja keskihapan. Mustaherukanlehteä ja mustikkaa. Miellyttävä aromi.

Tuoksu lupaili erittäin positiivisen olutkokemuksen tulevan, mutta maku otti sitten hieman takapakkia.  Aavistuksen liian vetiseksi taittuva hapan marjaisa juoma. Maistuu hieman vanhalta mustikkamehulta. Maussakin on mukana tuoksussa tuntuvaa mustaherukanlehteä. Maku jää jotenkin kesken. Siellä on happamuutta ja marjaa, mutta jotain se jää vielä kaipaamaan että jäisi paremmin mieleen.





Mistä: Heila Lähiruokatori (Heinola)

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 2/5
Yleisvaikutelma: 10/20
Yhteensä: 28/50






perjantai 21. heinäkuuta 2017

Pienpanimo-oluita Heila Lähiruokatorilta


Matkaan muutaman kerran vuodessa autollani Joensuun ja Etelä-Suomen väliä ja Heinolassa sijaitseva Heila Lähiruokatori kuuluu vakio-ostospaikkoihini. Heinolan ABC:n vieressä sijaitseva viihtyisä ruokatori on tarjonnut minun kaltaiselle Sahdin ystävälle aina sitä huumaavaa nektaria eli Pihamaan Sahtia. Tänään pitkästä aikaa pääsin piipahtamaan Heilan luona ja ihmettelin, kun oven suussa aikaisemmin majaa pitänyt pieni oluttiski oli hävinnyt. Pelkäsin jo pahinta, mutta pelkoni kääntyi suureksi iloksi, kun pikkuisen tiskin oli korvannut kokonainen huone täynnä suomalaisia pienpanimo- oluita ja siidereitä. Olin taivaassa!




Sieltä löytyi useita panimoita, joilta en ollut edes vielä oluita maistanut ja valikoima oli hyvällä tavalla erittäinkin kiinnostava. Useita oluita löytyi myös kylmäkaapeista. Tällaisena suomalaisten pienpanimoiden ystävänä silmäni oikein lepäsivät katsellessani notkuvia hyllyjä. Ihailuni aikana siellä kävi useita ihmisiä valkkaamassa itselleen ne muutamat oluet viikonlopun rentouttavia oluthetkiä varten ja näin tein myös itsekin. Pitkän mietiskelyn jälkeen poimin mukaani kuusi erilaista suomalaista pienpanimo-olutta ja tietenkin mukaani lähti myös sitä Sahtia jota sinne lähdin määrätietoisesti hakemaan. Vaimo löysi itselleen korvikset, jotka herrasmiehenä maksoin, vaikka nostivat melkoisesti olutostosteni hintaa.



Lyhyenä yhteenvetona sanon, että Heila on tehnyt mahtavan päivityksen olutvalikoimaansa ja nyt ovat suomalaiset pienpanimotuotteet saaneet hienon ja ansaitsemansa paikan olla näkyvillä.

Käykää ihmeessä tutustumassa valikoimaan ja poimimassa herkut talteen. Näin itse ainakin olen tehnyt ja tulen tekemään joka kerta, kun lähettyvillä ajelen.

Loppuun vielä omat poimintani:










torstai 20. heinäkuuta 2017

Brewski 50 States Of Freedom

Brewski 50 States Of Freedom

Brewski on ruotsalainen olutpanimo ja itselleni aivan uusi tuttavuus. Ratebeer.com Brewer rating näyttäisi olevan 4261 arvion jälkeen 100/100, joten pitään sekundaa sieltä tuskin tulee. Tutustuminen panimon oluisiin lähtee käyntiin neljä prosenttisella Berliner Weissella, jossa on mukana on käytetty limeä. Olut on valmistettu yhteistyössä floridalaisen Cycle Brewingin kanssa.

Panimo: Brewski ja Cycle Brewing

Maa: Ruotsi

Tyyli: Berliner Weisse

Voltit: 4,0 %




Fiilikset:

Tuoksussa on vehnää, limen kuorta ja happamuutta. Piristävä tuoksu.

Maultaan sitrushedelmävoittoinen. Samaa fiilistä, kuin sellaisessa Sicilia sitruunatäysmehussa. Vahvaa kirpeyttä. Happamuus tulee vähitellen sitruksen takaa ja kirpeys muuttuu happamuudeksi. Kevyt, kuivahko ja yksi virkistävimmistä oluista mitä olen eläissäni juonut. Tää on kyllä saakelin hyvänmakuinen kesäjuoma. Harvoin annan näin vahvaa suositusta, kuin nyt.


Mistä: Saatu Pien olutkaupasta ja olut on saatavilla myös kummastakin heidän liikkeestä.

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 37/50


Huom. 20.7.2017 klo. 13.26 muokattu mistä- kohtaa.

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Siideri: Panimoinen & Lemmes – Hämeen Hitain 2016 ja Tärviö 2016

Panimoinen & Lemmes – Hämeen Hitain 2016 ja Tärviö 2016

Vuosi sitten pääsin ensimmäisen kerran maistamaan Panimoinen & Lemmes –kiertolaispanimon siideriä nimeltä Hämeen Hitain. Tässä linkkiä siihen arvioon.

Nyt sitten käsissäni on Hämeen Hitaimman uudempi versio ja lisäksi Tärviö –niminen siideri. Kumpikin näistä on valmistettu Lepaan Viinitilalla. Vuosi sitten kehuin Hämeen Hitainta yhdeksi parhaista siidereistä, joten erittäin suurella mielenkiinnolla näitä tässä kaatelen lasiini.

Aloitetaan hitaasta ja siitä vähitellen tärviölle.

Hämeen Hitain 2016

Panimon infoa juomasta:
”Hämeen Hitain on kaikessa rauhassa kypsynyt ja kevyesti hiilihapotettu aito omenasiideri. Sen valmistukseen on käytetty pikkuhiljaa kypsyneitä kanta- ja päijäthämäläisiä omenoita sekä aivan pikkiriikkinen ripaus sokeria. Ja kun vettä on käytetty vain pesuihin, niin täysmehupitoisuus on tasan 100 %. Suositellaan nautittavaksi turhia hötkyilemättä hyvässä seurassa ja mieluusti jonkin sapuskan kyytipoikana.”

Voltit: 6,1 %

Valmistusaineet: Tuorepuristettu suomalainen omenamehu (99 %), sokeri (1 %), hiiva.

Täysmehupitoisuus: 100 %

Jäännössokeri: 4 g/litra

Kokonaishapot: 8,6 g/litra

Muuta: Kevyesti hiilihapotettu ja sisältää sulfiittia


Fiilikset:

Tuoksussa parfyymisuutta ja kirpeää omenaa. Puhdas ja aito.

Maultaan sitä takuuvarmaa tekoa, mitä oli viimekin vuonna. Omenan kirpeys korostuu tuoksuun nähden. Kuivattaa suuta ja taustalla samaa fiilistä, kuin söisi raparperia raakana. Aikuisten loistava omenamehu, jota nautiskelee mielellään.
--


Ja sitten tärviölle....

Tärviö 2016

Panimon infoa juomasta:
”Tämä suomalainen aito siideri on valmistettu omenoista, jotka kasvavat autiotalojen villiintyneissä puutarhoissa, entisillä talonpaikoilla, laitumilla ja metsänreunoissa. Pienistä, kirpeistä ja paksukuorisista hedelmistä on syntynyt raikas, erittäin kuiva omenasiideri.
Tärviö 2016 on hiilihapotettu luontaisella menetelmällä terästankissa. Omenat on poimittu Artjärven Villikkalan ja Orimattilan Mallusjoen kylistä syyskuussa 2016.” 


Voltit: 5,3 %

Valmistusaineet: tuorepuristettu suomalainen omenamehu (100%), hiiva.

Jäännössokeri: 2,3 g/litra

Kokonaishapot: 10 g/litra

Muuta: Sisältää sulfiittia

Fiilikset:
Tuoksultaan selkeän omenainen ja kuiva. Omenamehuinen.

Maussa kirpeää vihreää omenaa ja kuivattaa melkoisesti suuta. Kuivan oikean siiderin ystävälle. En osaa juurikaan siidereitä kuvailla, mutta tästä Tykkään!


--


Panimoinen  & Lemmes on Kuura Cider Oy:n ohella kaksi suomalaista siiderituottajaa, jotka tekevät käsittämättömän hienoja siidereitä. Vahvasti suosittelen kokeilemaan. 



torstai 6. heinäkuuta 2017

Kotioluet: The Brewery of the Crypt Dweller - Night's Blood

The Brewery of the Crypt Dweller - Night's Blood

Sitten otetaan arviointiin kotiolut nimeltään Night’s Blood. Kyseisen oluen takana on hämeenlinnalainen The Brewery of the Crypt Dweller. Lasiini kaatui 8,6 % Imperial Stout, jossa etiketti ainakin nostattaa odotukset melkoisen synkän mörköoluen puolelle (ja siis hyvällä tavalla).

Kotipanimon kuvaus:
”Night's Blood on jälleen suora viittaus bändikuvioihin. Tällä kertaa nimi on otettu suoraan Dissection nimisen bändin katalogista. Tämän täydellisempää imperial stoutin nimeä ei ole. Etikettitaide on Thulcandra nimisen bändin levyn kansi. Yhteytenä Dissectioon tässä on jälleen taitelija, joka on väsännyt albumin kansia Thulcandralle sekä Dissectionille.”

Kotipanimo: The Brewery of the Crypt Dweller

Maa: Suomi

Tyyli: Imperial Stout

Voltit: 8,6 %

Katkerot: 69 EBU

Väri: 112 EBC

Humalat: Northern Brewer ja East Kent Goldings

Maltaat: Pale Ale, Roasted Barley, Special B, Chocolate ja Dextrine




Fiilikset:
Tuoksu on mokkaisen pehmeä, paahteinen ja suklaisa. Brittityylisen aromikas. Tuoksun perusteella makuosastolta pystyy odottamaan herkkua.

Maku on sitä mitä tuoksun osalta jo osasi odottaa. Tyylikäs Imperial Stout. Pehmeää mokkakahvia ja humalointi ilmoittaa itsestään juuri sopivasti, eikä iskeydy päin näköä. Tämän oluen suurin plussa tulee sen tasapainosta. Night’s Blood ei ole hyökkäävä intensiivinen Imperial Stout, vaikka etiketin ja nimen perusteella sellaista voisi olettaa. Night’s Blood on pehmeä tasapainoinen Imperial Stout, joita mielellään juo. Onnistunut olut!


Mistä: Saatu kotipanimolta.

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 37/50




tiistai 4. heinäkuuta 2017

Panimo Hiisi Peri Mosaic Pils

Panimo Hiisi Peri Mosaic Pils

Hiisin Peri on Mosaic-humalalla humaloitu 6 prosenttinen Pils, jonka poimin talteen Alkon hyllystä. Tässä on muuten myös uusi oluttyyli, joka jonkin aikaa sitten ilmestyi Ratebeer.comiin ja sitä myöten myös Olutopas.info -sivustolle. Kyseessä on India Style Lager ja sanoisinko, että oikein tervetullut lisäys tyylien kirjavaan joukkoon. Vaalean Lagerin ja tällaisen reilusti humaloidun Lagerin välinen ero on melko valtava, joten siihen on ihan hyvä tehdä pieni hajurako.

Tähän asiaan poiminkin suoran lainauksen Ratebeer.comista:

"This category is defined by the prominence of modern hop varietals that contribute significantly to the overall character of the beer. Color can vary from pale through dark. Aroma is moderate to strong with clear influence from modern hops. ABV ranges from a few percent ("session") through 10% or higher ("imperial"). A key attribute of this style is that the beer is fermented with lager rather than ale yeast, thus generally combining a clean lager finish with amplified hop aromas and flavours."

Ytimekkäämmin Suomeksi asian toteaa nimimerkki: TBone Olutoppaan Foorumissa:
"Tyylin alle kuuluvat modernit humaloidut vaaleat sekä tummat lager-oluet, jotka eivät ole kovin kotonaan olleet pale lagereiden, pilsenereiden jne. seassa."


Panimo: Panimo Hiisi

Maa: Jyväskylä

Tyyli: India Style Lager

Voltit:  6,0 %

Katkerot: 32,4 EBU


Fiilikset:

Tuoksussa reilusti yrttisyyttä, kevyt ruohoisuus ja taustalla makeahkoa keskivahvaa maltaisuutta.

Maultaan mennään Mosaicin yrttien viitoittamaa tietä pitkin ja ehkä jopa liikaakin. Runko runsaan maltainen. Raikas, mutta ehkä hieman liian tuhti kesäiseksi virkistykseksi. En oikein päässyt tähän päälle. Ottaisin tämän mieluummin 5prossasena näillä Mosaicin iskuilla virkistävänä kesäjuomana ja 6prossasena miedommalla Mosaicilla ruokajuomana. Makuasioita!

Mistä: Alko (4,78 €/0,33 l pullo)

Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 10/20
Yhteensä: 29/50


perjantai 30. kesäkuuta 2017

Sori Brewing Conca d’Oro

Sori Brewing Conca d’Oro

Chianti Classico viinitynnyrissä kypsytetty 11,5 % Imperial Stout pääsi valumaan ensimmäisen kerran kurkkuuni viime vuoden OlutExpossa ja nousi itselleni yhdeksi tapahtuman hienoimmista oluista. Sain käsiini pullollisen tätä nektaria ja monta kertaa olen viimeisen puolen vuoden aikana haaveillut sitä maistavani. Pullo kuitenkin pysyi visusti kaapissani, koska tilanne ei vaan ollut tämän oluen arvoinen. Juhannuksen rientoihin sitten nappasin kyseisen pullon mukaani ja hämärtyvä Juhannusilta tarjosi puitteet pullon korkkaamiselle. Yksin ei tarvinnut istua, koska itikoita oli seuranani enemmän, kuin tarpeeksi.

Conca d’Oro Imperial Stout on Candiellen viinitilan Chianti Classico tammitynnyrissä muhinut herkku. Katsotaanpas kannattiko odottaa tämän oluen korkkaamista.

Panimo: Sori Brewing

Maa: Viro

Tyyli: Imperial Stout

Voltit: 11,5 %



Fiilikset:
Tuoksussa Kinder-muna yhdistyy täyteläiseen tumman hedelmäiseen port-viiniin. Taustalla paahteisuutta ja kaakaopapuja. Tuoksu on aivan huumaava.

Maku on täyttää maagisuutta. Tämä oli jo loistava ensikosketuksessa hanasta, mutta nyt olemme parhauden ympäröimänä. Ympärillä inisevät itikatkaan eivät haittaa enää pätkääkään. Tästä löytyy tummaa hedelmää, paahteisuutta, pehmeää mokkaisuutta ja port- sekä punaviiniä. Humalan katkeroilla ei ole lähdetty revittelemään ja se on hyvä veto. Oluen hienous on makuhermoja hivelevä pehmeys.

Conca d’Ora tarjoaa täydellisen olutelämyksen, joka ei nykyisin ei ole mikään itsestäänselvyys. Hyviä oluita tulee usein vastaan, mutta harvoin tulee vastaan olut joka hipoo täydellisyyttä. Sori Brewing on pystynyt alkuaskeleistaan lähtien valmistamaan toinen toistaan hienompia oluita ja olen tykännyt erittäin paljon heidän tuotteistaan. Huteja ei ole tullut, vaikka nimi pyyteleekin jo valmiiksi anteeksi. Tämä olut on suorituksena sellainen, että nyt heidän pitää painaa maailmalle yksi hienoimmista oluista jos haluaa tämän edelle puskea.

Conca d’Ora on Sori Brewingin tähän mennessä paras olut ja tämän hienon oluttyylin yksi onnistuneimpia oluita. Loistavaa Sorin poppoo!


Mistä: Saatu panimolta

Pisteet:
Tuoksu: 9/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 10/10
Suutuntuma: 5/5
Yleisvaikutelma: 17/20
Yhteensä: 45/50

torstai 22. kesäkuuta 2017

Pyynikin Saison 5,5 %

Pyynikin Saison 5,5 %

Kyselin tuossa päivällä Facebookissa, että mistä Alkon valikoiman oluesta haluatte lukea olutarvion. Kommentteja tuli reilut 30 ja sieltä sitten poimin pariin otteeseen mainitun Pyynikin Saisonin. Tein viime huhtikuussa arvion Pyynikin Cloudberry Saisonista, joka ei itselleni toiminut siinä käytetyn lakan takia. Siinä olutarviossa jo mainitsin, että suosin Saisoneja ilman kikkailuja. Nyt sitä sitten olis ja se oli suurin syy miksi tämän oluen valitsin.


Panimo: Pyynikin Käsityöläispanimo

Maa: Suomi

Tyyli: Saison

Voltit: 5,5 %

Katkerot: 21,5 EBU

Humalat: Saaz

Maltaat: Vehnä ja Pils





Fiilikset:

Tuoksussa vahvasti yrttisyyttä, pippuria ja vehnää. Hieman tunkkainen.

Alkuun iskee melko tiukat hiilihapot ja olut pirskahtelee vahvasti suussa. Makumaailma pyörii makeuden ympärillä. Samaa vihanneksisuutta jota löytyi aikaisemmin maistamastani Pyynikin Saisonista muutama kuukausi sitten. Yrttisyys vahvaa. Kevyen oloinen Saison, jossa hedelmäisyyttä melko paljon, mutta kärsii melko paljon tunkkaisuudesta. Juotava Saison, muttei mitenkään mullista maailmaa. Rakastan tätä tyylilajia, mutten sitä voi tästä sanoa. Ei vakuuttanut.

Mistä: Ostin Alkosta (4,73 € / 0,33 l)

Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 2/5
Yleisvaikutelma: 11/20
Yhteensä: 28/50




tiistai 20. kesäkuuta 2017

Jaskan Kesäoluet 2017


Kesä alkaa vähitellen lämmittämään, vaikka pitkään näytti, ettei tässä pääse auringosta nauttimaan ollenkaan. Aurinko pilkahtelee paikoittain, joten on aika kääntää katseet tämän kesän oluttarjontaan ja sieltähän löytyy vaikka sun mitä mukavaa. Poimin tähän blogijulkaisuun oluita Alkon – ja maitokauppojen valikoimista. Kesäolut –kriteeriin tässä jutussa mahtuvat ne oluet, jotka koen sellaisiksi oluiksi, mitä itse tykkään kesällä siemailla. Listalla on vanhoja tuttuja, sekä tämän vuoden uutuuksia. Kaikki oluet eivät ole tyylilajinsa parhaita, mutta ovat kuitenkin tarkkaan harkittuja ja testattuja tätä juttua varten.
Jutussa on kerrottu lyhyt info oluista, sekä miltä ne maistuvat ja minkä kanssa (ruoka, juusto, tilanne tai fiilis) niitä kannattaa kokeilla. Ensimmäistä kertaa mukana on myös juusto-suositukset. Itse olen suuri juustojen ystävä, joten oli kerrankin mukana ottaa ne mukaan ja katsoa saatteko niistä jotain toimivia yhdistelmiä makuhetkiin.

Listatut oluet ovat aakkosjärjestyksessä. Tässä on alkuun kolme olutta kumpaankin ”kategoriaan” ja lähiaikoina tulen päivittämään lisää hyviä löytöjä, mutta näillä aikakin pärjää Juhannuksen yli.

Aloitetaan purkamaan juttua maitokaupan puolelta ja näkyville ekat oluet, jotka ovat luonnollisesti alle 4,7 % vahvuisia (siis ainakin vielä tai aina tai vittu näistä taas tiiä, että miten nuo lait tulee ikinä menemään)
--

Laitilan Kukko Helles



Panimo: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas
Maa: Suomi
Voltit: 4,7 %
Tyyli: Helles
Höpinää: Olen jo aikaisemmin kehunut, että Kukko Helles on Suomen maitokauppojen paras monipakkausolut. Tässä ollaan niin tyylinsä ytimessä, että hattua nostan Laitilan suuntaan.
Fiilikset:

Tuoksultaan leipäisän maltainen ja yrttivivahteinen. Ruohoinen.

Maltaisuus ja humalointi balanssissa. Viljainen ja loppuliuku taittuu ruohoiseen suuntaan. Helposti juotava Helles, joka ei kalpene esikuvilleen. 

Mitenkä: Sauna lämpenee tai grilli kuumenee. Oli tilanne noista kumpi tahansa tai kumpikin, niin Kukko Helles on täsmäisku tilanteeseen. Saunaoluena tai makkaran kaverina. On näitä onnistuneella menestyksellä ”pari” mennyt myös pihahommien tiimellyksessä.

Juusto: Mozzarella

Ruoka: Grillimakkara ja mausteinen aasialainen.
--


Pyynikin Ruby Jazz Ale

Panimo: Pyynikin Käsityöläispanimo
Maa: Suomi
Voltit: 4,7 %
Tyyli: Amber Ale
Höpinää: Ruby Jazz Ale on pihlajanmarjalla maustettu olut, joka on palkittu World Beer Awards 2016 –kilpailussa maailman parhaaksi miedoksi tummaksi Ale-olueksi.
Fiilikset:
Tuoksultaan paahteinen ja hieman marjaisa. Taustalla sitruksisuutta.

Makumaailma keskittyy sitruksiseen kirpeyteen, jonka vanavedessä esiin saamme myös pihlajanmarjaa. Kevyt happamuus (pihlajanmarja?). Paahteisuutta ja yrttisyyttä. Virkistävä hieman tummempi Ale.

Mitenkä: Istut laavulla ja ilta alkaa hämärtyä. Kuulet, kuinka vesilinnut ääntelevät horisontissa. Nuotio rakentelee hiillosta, johon kohta pääset heittämään parit makkarat paistumaan. Nälkä kuitenkin kurnii, joten kaivat repusta kuivalihaa ja purkillisen Ruby Jazz Alea. Vuorotellen vuolet lihaa ja kaatelet olutta ääntä kohti. Kun purkki on tyhjä, niin onkin jo aika ruveta tekemään viiltoja makkaroihin.

Juusto: Jukolan Aito Cheddar Originaali

Ruoka: Hampurilainen
--

Ruosniemen Lomittaja 4,7 %

Panimo: Ruosniemen Panimo
Maa: Suomi
Voltit: 4,7 %
Tyyli: Saison
Höpinää: Lomittaja on suoraviivainen Saison ilman jonninjoutavia kikkailuja. Lomittaja saapuu paikalle, hoitaa hommansa ja jättää jälkeensä hyvän mielen.
Fiilikset:
Tuoksultaan virkistävä, hedelmäinen ja kevyen hiivainen. Tausta tarjoaa reilua mausteisuutta ja yrttejä.

Virkistävä nätisti kurkkuun soljuava Saison. Niin kuin alussa mainitsin, että hyvin tehtynä toimii myös alle 4,7 % ja tämä on juuri sellainen toimiva tapaus. Kevyt muttei vetinen. Maussa reilusti hiivaa, mutta kuitenkin Lomittaja pysyy hyvinkin raikkaana.

Mitenkä: ”Aurinko paistaa ja Saisonia sataa, taitaa tulla kesä.” Istun terassilla lomittajan kanssa ja nautimme toistemme seurasta. Näitä pitää olla pari pulloa aina kaapissa, että jos se aurinko vahingossa pilkistäisi jostain raosta.

Juusto: Brie ja Gouda.

Ruoka: Savustettu lohi.
--


Ja sitten Alkon valikoiman kimppuun eli vahvuutta yli 4,7 %.


Evil Twin Brewing Hipster Ale

Panimo: Evil Twin Brewing (Pantu: Two Roads Brewing Company)
Maa: Yhdysvallat
Voltit: 5,5 %
Tyyli: American Pale Ale
Höpinää: Tölkki itsessään on aika hieno, mutta saa osaltaan näyttämään tämän oluen vitsinä. Kun sitä sitten maistaa, niin vitsit on vähissä. Tajuaa, että kyseessä on oikeasti hieno tyylilajinsa edustaja.
Fiilikset:
Tuoksultaan simppeliä. Vaaleaa mallasta ja kevyt sitruuna. Trooppista hedelmää.

Makumaailman sielu on nätti balanssi rungon ja humaloinnin kesken. Mallasrunko on helposti lähestyttävä, eikä humalointi iske halolla silmien väliin. Ei paras APA, mutta sellainen erittäin laadukas tyylilajista kertova juoma. Taustalla on yrttisyyttä ja greippi on yksi maun hallitsevimpia osa-alueita.

Mitenkä: Parit Hipster Alet Fjällräven reppuun ja Jopolla brunssille parrakkaitten ruutupaitojen kanssa. Juot tätä olutta suoraan tölkistä, koska haluat kaikkien näkevän hienon tölkin. En tiedä hipstereistä mitään, joten tuo ajatusleikki saattoi mennä täysin metsään. Laadukas APA toimii edellä mainittuun tilanteeseen, mutta myös terassijuomana.


Juusto: Cheddar

Ruoka: Salamipizza
--

Vakka-Suomen Prykmestar NokkosPils

Panimo: Vakka-Suomen Panimo
Maa: Suomi
Voltit: 5,2 %
Maa: Suomi
Tyyli: Pils
Höpinää: Jaskalle ei enää tule kesää, jos en pääse käsiksi Nokkospilssiin. Tässä Pilsissä on käytetty aromihumaloinnin tapaan Savonlinnan yrttipajan nokkosta. Ainutlaatuinen olut!
Fiilikset:
Tuoksu on yhdistelmä ruohoisuutta ja nokkosen tuomaa yrttisyyttä.

Maussa nokkosta ei suoraan osaa nokkoseksi nimetä, ellei sitä tiedä. Kaikesta muusta poikkeava yrttisyys ja pieni mausteisuus tulevat ruohoisuuden kaverina esiin. Ei niin hyvä, kuin Prykmestar Luomupils, mutta osoitus loistavasta tavasta käyttää luonnon antimia oluen maustamiseen ja vielä sillä tavalla, että sille rakentuu aivan oma identiteetti ja sielu.

Mitenkä: Juhannussaunan jälkeen istahdat vilvoittelemaan. Otit astetta kovemmat löylyt kuin normaalisti, koska perkele onhan nyt Juhannus. Suu huutaa kuivuutta ja kaipaat siihen jotain sellaista juhlajuomaa joka kruunaa Juhannuslöylyt. Yksi saavi on laitettu täyteen kylmää vettä ja siellä näkyy muutama pullo Prykmestar Nokkospilsiä. Nappaat pullon itsellesi ja toisen kaverillesi. Iskette korkit auki vasten uppotukista tehtyä jakkaraa, jossa istutte pyyhkeet päällä höyryten. Kaadatte oluet lasiin ja ensimmäinen hörppy valuu kurkkuun läpi parin sormen mittaisen vaahdon. Haluat sitä lisää ja heität perään toisen kulauksen. Nyt ollaan koko Suomen kesän ytimessä ja työllä rääkätty sielu lepää hetken. Otatte vielä kolmannen kulauksen ja vielä takaisin löylyyn. Tämä on kaikkien aikojen Juhannusolut.

Juusto: Monterey Jack

Ruoka: Saarioisten Grilliwurst Yrtti-Bratwurst, Grillattu kana tai/ja lohi
--

Weihenstephaner Korbinian

Panimo: Weihenstephan
Maa: Saksa
Voltit: 7,4 %
Tyyli: Doppelbock
Höpinää: Legendaarisen saksalaispanimon Doppelbock on maansa olutkulttuuria parhaimmillaan. Nestemäistä leipää (”liquid bread”), niin kuin tästä tyylistä on ollut tapana sanoa. Doppelbock on suosikki tyylilajejani ja tähän olisi voinut ottaa monta muutakin. Tällä kertaa Korbinian hoitaa homman.
Fiilikset:
Tuoksu paahteinen ja makeahkon maltainen. Tummaa leipää ja tummaa hedelmää.

Maussa on tummaa paahdetta, kaakaota ja tummaa hedelmää. Makeahko maltaisuus on hyvin esillä. Loistavan oluttyylin kärkiluokkaa.

Mitenkä: Kun aurinko laskee ja ilta hieman viilenee, niin on aika kaivaa Korbinian lämmikkeeksi. Tämä on myös sopiva illan viimeinen hidas. Doppelbock sopii vuoden ajasta riippumatta, kunhan sitä ei vedetä auringonpaisteessa suoraan pullosta.


Juusto: Camembert



Ruoka: Lihapata tai grillattu porsas
--

Huom. Listaan tulossa vielä lisäyksiä.

Tässä vielä listat yllämainituista oluista, jolloin Teille on valmis ostoslista Juhannuksen juomaostoksille:




Oluet (maitokauppa)
  • Laitilan Kukko Helles
  • Pyynikin Ruby Jazz Ale
  • Ruosniemen Lomittaja 4,7 %

Oluet (Alko)
  • Evil Twin Brewing Hipster Ale
  • Vakka-Suomen Prykmestar Nokkospils
  • Weihenstephaner Korbinian




tiistai 13. kesäkuuta 2017

Mallaskuun American Brown Ale


Mallaskuun American Brown Ale

Mallaskuun Panimolta Brown Alea. Tämä Browni löytyy myös Alkon hyllyltä ja itse olen nyt lähiaikoina päässyt melko hyvin sisälle tähän oluttyyliin, kun on tullut oikein mukiin meneviä tapauksia vastaan. Katsotaan kuinka lapualainen Mallaskuun Panimo on tässä onnistunut.

Panimon sivuilta:
”Mallaskuun Panimon American Brown Ale on makean kukkainen ja raikas, amerikkalaisilla humalilla höystetty täyteläinen ja suodattamaton täysmallasolut.”


Panimo: Mallaskuun Panimo

Maa: Suomi

Tyyli: Brown Ale

Voltit: 6,0 %

Katkerot: 77 EBU

Väri: 74,3 EBC

Humalat: Magnum, Cascade ja Amarillo

Maltaat: Pale Ale, Crystal 150, Cara Plus, Dark Ale ja Suklaa



Fiilikset:

Tummaa suklaata ja sitrushedelmiä aistivat sieraimeni nuo.

Sitrusta kaatuu suuhuni ensin, sitten tulee kuivaa paahteisuutta ja tummaa suklaata. Erittäin voimakkaat humalat katkerot iskevät yllättäen. Sitten lunttaan Internetistä ja en ihmettele enää. EBUja löytyy 77 eli voimaa melkoisesti tuolla osastolla. Ruohoisuutta ja puuta. Hitusen verran karamellisuutta. Ei yllä sinne parhaiden joukkoon tässä tyylissä. Humalointi vetää överin puolelle ja balanssia ei sen osalta löydy. Liian hyökkäävä omaan makuuni.


Mistä: Saatu panimolta (Joistain Alkoista 4,28 € / 0,33 l pullo)

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 32/50






torstai 8. kesäkuuta 2017

Sori Brewing Raspberry Punch

Sori Brewing Raspberry Punch

Raspberry Punch on Sori Brewingin nelivolttinen vadelmalla höystetty Berliner Weisse. Itse olen kyllä hemmetin täpinöissäni, että näitä berliinereitä ja myös Goseja on ruvennut ilmestymään maitokauppojen valikoimaan. Nämä ovat niitä harvoja tyylilajeja, jotka oikeasti mahtuvat tämän saatanallisen neliseiskan alle, joten eiku lisää vaan näitä valikoimaan.

 Tämän pullon sain panimolta ja nyt nostetaan arvio pöytälaatikon uumenista blogin puolelle.

Panimo: Sori Brewing

Maa: Viro

Tyyli: Berliner Weisse

Voltit: 4,00 %





Fiilikset:

Tuoksultaan kevyen hapan, vehnäinen ja reilusti aidon vadelmainen. Virkistävä.

Kirpeän sitruksinen, maitohappobakteerisen hapan ja vahvasti vadelmainen. Nautinnollista kesäjuomaa.


Mistä: Saatu panimolta. Pistäkää kommenttia, jos jossain on saatavilla, niin pääsee halukkaat maistille.

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 33/50



tiistai 6. kesäkuuta 2017

Kotioluet: Neljä olutta Aavarannan Kotipanimolta

Kotioluet: Neljä olutta Aavarannan Kotipanimolta


Joensuulainen Aavarannan Kotipanimo lähestyi allekirjoittanutta jo jonkin aikaa sitten neljän oluen setillään ja otin putelit maistoon. Tämä nelikko koostui New England IPAsta, SavuLagerista, APAsta ja Imperial Stoutista, joten mielenkiintoinen & monipuolinen kattaus. Yksi näistä oluista on myös bändiolut, joka valmistettu Wrist Rodeo –nimiselle bändille. Niin kuin kotipanimokin, niin myös bändi on joensuulainen.

Iskeydytään sitten juomien kimppuun ja katsotaan mitä Jani ja Joona ovat tällä kertaa taikoneet.


Panimo: Aavarannan Kotipanimo

Maa: Suomi
--

Aavarannan Kotipanimo Kyy


Tämän oluen esikuvana on ollut Tankerin Animal Instinct ja Hiisin Pecko. Tämä oli kotipanimolta nopea ja spontaani kokeilu ja he laittoivat heti perään tulemaan toisenkin erän NEIPAa. Toinen erä on kuulemma hiotumpi, rohkeampi ja tyylille uskollisempi.

Tyyli: New England IPA

Voltit: 6,9 %

Katkerot: Ei laskettu

Maltaat: Vienna, Pilsner, Karamellimaltaat

Humalat: Magnum, Pekko, Galaxy, Hallertau Blanc, Citra

Lisäksi: kaura ja vehnä

Hiiva: Saccharomyces "Bruxellensis" Trois


Fiilikset:

Reilusti vaahtoava olut.

Tuoksu on makean karkkinen. Trooppista hedelmää ja sitruksisuutta. Yrttinen ja kaikinpuolin herkullinen.

Suutuntuma on alkuun melko kova. Sitten tulee esiin mehevää trooppista hedelmää, mutta vain aavistus. Sitruksista katkeroa ja hiiva hallitsee. Tuoksu antoi odottaa paljon miellyttävämpää makua, mutta nyt oluen kovuus ja liian terävät reunat iskevät liikaa. Suuhun jää pyörimään kitkeryys. Hiivan kaveriksi hieman enemmän trooppista hedelmää, niin saadaan nautinnollisempi paketti kasaan. Taustalla kevyttä karamellia.

Kaatelin lopussa joukkoon hiivaa ja oluen tuntuma pehmeni selkeästi. Hiiva tasoitti kitkeryyttä ja olut oli huomattavasti miellyttävämpi nauttia. Raikkaudesta vei tietysti siivun pois, mutta maku parani.

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 11/20
Yhteensä: 32/50
--
Sitten APAA!


Wrist Rodeo American Pale Ale

Seuraavana maistoon Aavarannan Kotipanimon valmistama bändiolut, joka tyyliltään American Pale Ale ja valmistettu Wrist Rodeo –nimiselle bändille.

Kotipanimo Jani kuvailee näin:
”Kaveri joka soittaa tässä Wrist Rodeo bändissä, kyseli tehtäisiinkö heille olut. Olin tainnut joskus leikkimielellä bändioluesta vihjailla. Ryhdyttiin sitten tuumasta toimeen ja tehtiin tälläinen myös vähemmän katkeriin tottuneille sopiva, aromihumalointiin painottuva APA. Vastalahjaksikin saatiin yhteistyöstä jotain, mutta rahaa se ei ollut, koska sehän olisi laitonta :D.”


Tyyli: American Pale Ale

Voltit: 6,5 %

Katkerot: 25 EBU

Väri: 31 BC

Humalat: Magnum, Citra ja Galaxy

Maltaat: Vienna, Pilsner ja Karamellimaltaat

Muut: Kaura



Fiilikset:

Tuoksussa mennään nätisti hedelmien viitoittamalla tiellä. Siellä on sitrusta, mutta pääasiassa niitä pehmoisempia hedelmiä löytyy. Aavistus karamellisuutta.

Onpas ryhdikäs APA. Ei mitään vesiliurua, vaan tarjoilee viimeisen päälle laadukkaan American Pale Alen. Aromikas hedelmäinen olut, jossa ei katkerot leikittele. Tällaiset APAt ovat mieleeni. Ei hyökätä katkerohumalilla, vaan aromikkaasti humaloiden alusta loppuun asti. Hieno olut!

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 37/50
--
Savuisimpien makujen pariin.



Aavarannan Savulager

Sitten mennään savuisen Lagerin kimppuun. Tämä on Aavarannan ensimmäinen savukokeilu. Kotipanimon mukaan värin piti olla punainen, mutta meni aika tummaksi. En anna sen kuitenkaan häiritä, vaan kaatelen juomaa lasiini.


Tyyli: Rauchbier (Lager)

Voltit: 6,7 %

Katkerot: 25 EBU

Väri: 31 EBC

Humalat: Hallertau Tradition

Maltaat: 97 % Chateau Smoked ja 3 % Carafa III

Fiilikset:

Tuoksu on hieman kuivahko ja puhtaan savusaunainen ilman mitään savupalvikinkkuja. Pelkkää savuista saunan seinää. Meillä on saunan seinällä tervainen kuksa ja tämä tuoksuu juurikin siltä.

Aavarannan Jani kyseli minulta, että onko minun mielestäni miten puhdas Lager? Sanon, että puhtaimpia tähän mennessä maistanut ja se on paljon Savuolut-fanilta. Makumaailma ei ole monipuolinen, muttei se siihen kuole vaan simppelin tyylikäs linja kantaa tätä olutta. Tervaisuutta sopivasti, mutta savusaunan seinällä mennään ilman kinkkuja. Siinä missä Wrist Rodeo oli loistava APA, niin tässä on loistava savuinen Lager.



Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 36/50
--

Aavarannan Helmi

Tässä oluessa jätkillä oli tavoitteena valmistaa maailman paras Imperial Stout, mutta tämä oli vasta ensimmäinen versio. Käyminen oli tyssännyt aikaiseen, mutta sitten kävikin loppuun, jonka jälkeen pullotus.

Tyyli: Imperial Stout

Voltit: 9,8 %

Katkerot: + 100 EBU

Väri: 135 EBC

Humalat: Admiral ja Centennial

Maltaat: Pale, Munich, Melanoidi, Black, Special B ja Cara Pils

Muut: Paahdettu ohra ja belgialainen kandisokeri


Fiilikset:

Vaahto hyökkää, kuin yleinen syyttäjä, mutta kaiken saan napattua talteen. 

Tuoksussa humalointi hyökkää vahvalla rintamalla ja alkoholikin antaa itsestään merkin. Sokerista makeutta reilulla otteella ja hieman liuotinainemaista pistävyyttä, joka hieman häiritsee.

Makumaailma on VAHVA! Alkoholi pilkahtelee välillä, mutta ei niin selkeää kuin tuoksussa. Maltaisuus ja humalointi melko hyvin balanssissa. Paahteisuutta ja sokeria. Tunkkaisuutta ja mallaspuolelta jotain outoa Red Ale -vivahdetta. Valitettavasti tämä eka Helmi ei ole mikään erityisen hyvä Imperial Stout. liuotinainemainen pistävyys häiritsee myös makumaailmaa. Itse lähtisin hakemaan enemmän pehmeyttä makuun. Humalointia hieman alaspäin antaa enemmän valtaa mallasosastolle. Melanoidin tilalle ehkä suklaamallasta.

Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 5/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 10/20
Yhteensä: 28/50


Kiitoksia Aavarannan Panimolle oluista!