perjantai 31. maaliskuuta 2017

Mallaskuun Panimo Peltopyy Pils 5,2 %

Mallaskuun Panimo Peltopyy Pils 5,2 %

Mallaskuun Panimon Peltopyy Pilsin se vahvempi versio maistoon. Tästä löytyy 5,2 % ja toinenhan on kepoisempi 4,7 %. Tämä on Mallaskuun oluista itselleni ensimmäinen yli 4,7 %. Kolme olutta olen tuon alta maistanut ja niistäkin on juttu lähes valmis.

Panimon kuvaus:
”Peltopyy Pils on saksalaistyylinen Pilsner, jossa viljainen maku yhdistyy saksalaisten jalohumalien raikkauteen. Pilsnerin viljaisuus tuo mieleen Etelä-Pohjanmaan lakeudet, joiden suojassa myös Peltopyy viihtyy.”

Panimo: Mallaskuun Panimo

Maa: Suomi

Tyyli: Pils

Voltit: 5,2 %

Katkerot: 30 EBU

Väri: 15 EBC

Humalat: Magnum ja Mittelfrüh

Maltaat: Pilsner, Vienna ja Münich




Fiilikset:

Tuoksussa viljapeltoa ja hieman rapsakkaa ruohoa. Hyvin bacic-linja, jossa ei mitään turhaa.

Makumaailma jatkaa tuoksun viitoittamaa oivallista yksioikoista tietä. Hedelmäinen ja leipäisä. Ei niinkään saunan päälle napsautettava Pils, vaan ruokajuomana toimiva monipuolisemman mallaskokonaisuuden tarjoileva juoma. Jälkiliussa jotain häiritsevää kitkeryyttä.

Enemmän maltainen, kuin rapsakasti humaloitu. Ei tyylilajinsa eliittiä, mutta kelvollinen Pils. Hieman saisi olla rapsakampi!



Mistä: Saatu panimolta

Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 11/20
Yhteensä: 30/50



keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Laitilan / Koulu Kakolan Kalpea

Laitilan / Koulu Kakolan Kalpea


Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan ja Panimoravintola Koulun yhteistyöolut kantaa nimeä Kakolan Kalpea. Oluelle nimen on antanut kirjailija Reijo Mäki. Olut on ensimmäisen kerran valmistettu Laitilassa 30 litran koekeittona, sitten Panimoravintola Koulussa ja tämä lasiin kaatuva tölkki on sitten taas valmistettu suurempana eränä Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla ja tuleekin laajemalla jakelulla saataville.

Panimo: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja Panimoravintola Koulu

Maa: Suomi

Tyyli: English Pale Ale

Voltit: 4,7 %

Katkerot: 50,0 EBU

Väri: 9 EBC

Humalat: Northern Brewer, Galaxy, Cascade ja Citra

Maltaat: Pale Ale, Vienna ja vehnä

Fiilikset:


Tuoksultaan raikas ja napakan sitruksinen. Yrttisyyttä havaittavissa. Miellyttää!

Ensimmäinen kulaus tarjoilee raikkaan sitruspommin, joka virkistää kehoa ja mieltä. Simppeli mallaspohja antaa humalille vapaan taistelutantereen, jossa sitruksen kaverina myös tropiikin niitä pehmoisempia hedelmiä. Suussa pyörii yrttisyys. Kokonaisuutena voinen sanoa, että maitokauppamuottiin loistava olut, jota tulen hävittämään ensi kesänä useammankin purnukan aurinkoisella takaterassillani.

Tölkin slogan "yhteistyössä on voimamme" kyllä pitää hyvin paikkansa tässä oluessa. Pitkään aikaan yksi parhaita maitokauppaoluita. Eiku vaan pysyvään valikoimaan.




Mistä: Saatu panimolta. Tulossa lähiaikoina valtakunnalliseen myyntiin.

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 16/20
Yhteensä: 40/50



sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Maku Brewing Imperial Stout

Maku Brewing Imperial Stout

Maistoin tämän Maku Brewingin Imperial Stoutin ennen kuin tämä oli edes vielä Alkon hyllyssä. Silloin koin kyseisen oluen hieman raa’aksi. Nyt olut on muutaman kuukauden kypsynyt, joten otan uuteen maistoon. Tämä arvio sisältää tuoreen ja hieman kypsyneen arviot.

Tuoreeltaan melko normisti vaahtoava

Kypsänä "vähän" enemmän vaahtoa









Panimo: Maku Brewing

Maa: Suomi

Tyyli: Imperial Stout

Voltit: 8,5 %

Katkerot: 78,2 EBU

Humalat: Chinook

Maltaat: Pale Ale, Crystal, Munich, Chocolate, Black ja Kaurahiutale







Fiilikset:

Tuoreena:
Tuoksultaan paahteinen, kaakaota ja hieman turvetta. Taustalla pieni hiivaisuus.

Suutuntuma on silkkisen pehmeä, paahteisuus kuivaa suun ja humalointi tuo sitruksisia katkeroita. Pieni salmiakki ja nokikahvi. Alku menee pehmeänä suklaan ja paahdetun maltaan kanssa ja loppu on katkeroa. Sivussa hieman yrttisyyttä.

Tuoksu ei mitenkään miellyttävä, mutta maku toimii jo paremmin, vaikkei tämä olekaan mikään erityinen Imperial Stout. Hyvänmakuinen olut, jossa tuoksussa häiriköi hiiva. Makupuolella mallas ja humalointi eivät ole käsikädessä, vaan menevät koko nautiskelun ajan erillään. Ei ihan vielä valmis Imperial Stout, vaan vaatii aikaa.

Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 34/50

--
Kypsyneenä:
Tuoksu on lähes samaa kaliiberia, kuin tuoreessa. Tällä kertaa hiiva on tiessään ja homma toimii.

Makumaailma noudattelee samaa linjaa, kuin tuoreempi versio. Makupaletti on kuitenkin tasoittunut ja nyt terävät kulmat on hyvin pyöristyneet. Humalointi edelleen vahvaa. Muutaman kuukauden kypsyttely on tehnyt pelkkää hyvää. Humalointi on vielä hyvässä terässään, eikä vedä tunkkaiseksi. Pidempi kypsyttely toisi varmasti takapakkia humaloinnin osalta. Muutama kuukausi jemmassa ja Maku IS on huippukunnossa. Paljon samaa, kuin Plevnan Siperiassa ja se jos mikä on oluelle suuri kunnianosoitus.


Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 40/50


Mistä: Saatu panimolta. Löytyy Alkon valikoimasta (4,74 € / 0,33 l pullo)

Loppuhuomio:
Kypsynyt Maku IS teki minulle sellaista mitä ei ole tullut minkään oluen kanssa näin vahvasti vastaan. Olen maistanut reilu 3000 erilaista olutta, mutta mikään olut ei ole vaahdonnut näin villisti. Kaadan oluet aina lähes identtisesti oluttyylistä riippuen ja tämä heitti lasin täyteen pelkkää vaahtoa. Minulla meni 10 minuuttia, että olut oli saatu kokonaan lasiin. Siinä ehdin jo pelätä pahinta, että olut on pilalla. Odotus kuitenkin palkittiin ja Maku IS teki huikean parannuksen tuoreeseen nähden. En ole muuten  tätäkään kokenut koskaan näin vahvasti, että muutamassa kuukaudessa tulee näin suuri parannus. Pisteissä 34 -> 40!!!





torstai 23. maaliskuuta 2017

Panimo Honkavuori Double DOC

Panimo Honkavuori Double DOC

Oman paikkakuntani panimo ja yksi suosikki oluttyyleistäni. Doppelbock tämä talvikausien lämmittäjä on päässyt muutaman kerran maistooni myös tässä honkavuorelaisessa muodossaan. Panimossa hyörii kaksi tohtoria ja sitähän oluen nimikin tuo osaltaan esille. Doppelbock on alkujaan saksalaisten munkkien paastoajan eväs ja myös itselleni pimeiden talvi-iltojen ravintoa. Pitäisköhän ryhtyä munkiksi?


Panimo: Panimo Honkavuori

Maa: Suomi

Tyyli: Doppelbock

Voltit: 7,3 %

Katkerot: 28,5 EBU







Fiilikset:

Tuoksussa ruohoisuutta, yrttejä ja paahteisuutta. Raakasuklaata ja leivontaan käytettävää Cacao -kaakaojauhetta.

Maultaan ruohoisan liukuva. Hyvän juotavuuden tarjoava Dobbelibokki. Kuivahkoa paahteisuutta, kaakaota ja suklaa. Jälkiliuku ruohoisen rapsakka ja jää pyörimään suuhun. Makeaa mallasta! Näpsäkästi toimiva Doppelbock. Hieman pehmeämmällä suutuntumalla tämä olisi vieläkin parempi, mutta ei siltikään moitteen sijaa.


Mistä: Saatu panimolta. Löytyy joistain Alkoista (4,46 € / 0,33 l pullo)

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 35/50




maanantai 20. maaliskuuta 2017

Evil Twin Molotov Lite

Evil Twin Molotov Lite

Olen aikaisemmin maistanut pari siemausta Evil Twin Molotov Cocktailia, jossa mykistävät 13 prosenttia. Se oli aikamoinen cocktaili ja ehkäpä enemmän mielenkiintoinen kokemus, kuin aivan huippuhyvä Tupla IPA. Nyt lasiini kaatuilee sen pikkuveli elikkäs Molotov Lite. Aivan kevyin kesäkeitto ei tämä Litekään ole vaan tästä löytyy tyylille melko optimaaliset 8,5 %.

Panimo: Evil Twin Brewing

Panopaikka: Two Roads Brewing Company

Maa: Yhdysvallat

Tyyli: Double IPA

Voltit: 8,5 %



Fiilikset:
Tuoksultaan trooppisen hedelmäinen, kevyen yrttinen ja kirpeän sitruksinen.

Olut kaatuu suuhun ja onpas mainiota hedelmänektaria. Paksuhkoa ja täynnä kypsää hedelmää. Humaloinnin yrttisyys melko hallitsevaa ja jää pyörimään suuhun pitkäksikin aikaa oluen jo ollessa matkalla kurkkua pitkin mahalaukkuun. Humalointi ja mallas hyvässä balanssissa ja siitä tykkään tässä tyylilajissa. Siinä missä Molotov Cocktail oli juuri sitä mitä nimi antaa olettaa,  niin tämä Lite ei ole samalla tavalla räjähtävä tapaus, mutta kaikin puolin parempi olut.

Mistä: Alkosta

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 39/50

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Bryggeri Helsinki Spezial


Bryggeri Helsinki Spezial

Arviointivuorossa on tänään perjantaina ruoanlaiton lomassa siemailtu Bryggeri Helsingin baijerilainen savuolut. Siitä onkin jo rikollisen pitkä aika, kun olen savuolutta juonut, joten jo olikin korkea aika palailla savuisten herkkujen pariin.

Panimo: Bryggeri Helsinki

Maa: Suomi

Tyyli: Savuolut

Voltit: 5,2 %

Katkerot: 32,9 EBU

Humalat: Perle, Saaz

Maltaat: savumallas, Pilsner- ja Munichmallas, CaraMunich

Fiilikset:
Tuoksussa sopusuhtainen savuisuus ja makea maltaisuus nidottuna yhteen.

Helposti liukuva juoma, jossa savuisuutta, kevyt ruohoisuus ja makeahkoa mallasta. Maltaat edellä laukkaava tasapainoinen ruokajuoma, joka näköään upposi nätisti myös ruokaa laittaessa. Kyseessä ei ole mikään yltiösavuinenpekonisaunapalvikinkkusavusaunanseinäsavuolut, vaan hallitun sivistyneen savuisa olut. No okei! Onhan siellä vähän savukinkkua, mutta vain pari ohutta siivua.

Konstailematon laadukas savuolut, jota lunasti odotukset.


Mistä: Alkosta (4,79 € / 0,33 l lasipullo)

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 37/50

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Kotioluet: The Brewery of the Crypt Dweller - Pounded into Hop Dust

The Brewery of the Crypt Dweller - Pounded into Hop Dust

Pitkästä aikaa kotioluiden kimppuun ja ensi kertaa maistoon ”virallisesti” vuonna 2015 perustetun The Brewery of the Crypt Dweller –nimisen kotipanimon Tupla IPA. Tämän kotipanimon etiketit ovat erittäin hienoja ja olenkin niitä Facebookin puolella käynyt ihailemassa. Nyt pääsen tutustumaan, että mitä niiden takaa löytyy tai siis etikettien takaa, vaan niistä pulloista. Isketään itse maestron Ville Vuorisen kirjoittama kuvaus panimosta ja sitten maistetaan Pounded into Hop Dust.

”The Brewery of the Crypt Dweller on 'virallisesti' perustettu vuonna 2015 loppupuolella, jolloin avasin kotipanimolle facebookiin sivut. Nimi on tietynlainen korni tribuutti B-luokan kauhuelokuville ja metallin eri alagenreille. Näitä teemoja koitan monipuolisesti viljellä etiketteihin. Miami Weiss on pieni poikkeus, sillä siinä kumarretaan yleisesti 80-luvun meiningille sekä ehkä pieni kumarrus myös synthwaven suuntaan.

Paneskelua on tullut harrastettua muistaakseni vuodesta 2012. Pari kolme ekaa satsia tein uutteista, mutta sen jälkeen siirryin täysmäskäykseen. Viimeiset kaksi vuotta on ollut aika tohina päällä, mutta sitä ennen tein hieman rennommalla otteella. Välineinä mulla on nykyään 38,5 litrainen hanallinen termoastia mäskäykseen ja 30 litran alumiinikattila keittoon plus kaikkea pientä sälää siihen päälle. Varsin manuaalista meininkiä siis vielä toistaiseksi. Olen rakentamassa automaattista Grainfather/Braumeister-kopiota, mutta muut harrastukset ovat vaatineet sen verran aikaa, että rakentaminen on vasta alkupuolella vaikka välineitä on haalittu jo parin vuoden ajan kasaan. Mutta manuaalivehkeet toimivat mukavasti ja prosessi on melko helppo kun toistoja on tullut niin eipä ole kiirettä rakennella. ”


Sitten oluen kimppuun…!



Infoa oluesta:

"Pounded into Hop Dust - Douple IPA Pounded into Dust on yhden suosikkiyhtyeeni Cannibal Corpsen nimi. Siihen kun lisäsi yhden sanan väliin niin sain erittäin kuvaavan nimen tälle tuplaipalle. Laskennallisesti yli sata IBUa vetää täysillä turpaan, mutta kokonaisuus on silti tasapainoinen. Lisäsin satsiin hunajaa, jotta saisin alkoholiprosentin ylös ilman, että mallas alkaa viemään liikaa tilaa humalalta. Etiketin kuva on pöllitty artistilta, joka tekee Cannibal Corpselle levyn kansitaiteet ."

 

Kotipanimo: The Brewery of the Crypt Dweller

Maa: Suomi

Tyyli: Double IPA

Voltit: 9,0 %

Katkerot: 108 EBU

Humalat: Magnum, Columbus, Centennial ja Simcoe

Maltaat: Pale Ale, Vienna ja Vehnä

Muuta: Hunaja


Fiilikset:

Nätin paksun vaahdon tarjoileva olut.

Tuoksussa trooppinen hedelmäisyys vahvasti esillä. Tuoksu uhkuu voimaa, mutta ei sieltä mikään alkoholi puske esiin. Taustalla havumetsää. Tuoksu jo ilmoittaa, että olet juuri kaatamassa suuhusi juomaa, mikä tulee miellyttämään sinua.

Tuhti makumaailma tarjoaa vahvaa humalointia tukevalla rungolla. Trooppisen hedelmäinen ja sitruksinen humalointi iskeytyy voimalla, mutta mallasrunko jaksaa kantaa harteillaan tämän painon. Makeahkoa maltaisuutta ja havumetsää. Tämän oluen parhautta on nätti balanssi, vaikka voimaa tuntuisi olevan kuin pienessä kylässä. Vahva humalointi ei hyökkäile yltiöpäisesti, vaan pysyy hyvin talutushihnassa. Osittain pientä karkeutta humaloinnin puolella ja tuntuu kulauksen keskivälissä. Ensin tulee mukavan pehmeä tropiikki, sitten pieni karkeus ja sitten sitrusta ja havuja. Laadukas olut!


Mistä: Saatu kotipanimolta

Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 38/50



maanantai 13. maaliskuuta 2017

Oluelle kyytipojaksi ruistikkuja



Tämä juttu on osa Tuopillinen –olutblogin aloittamaa kiertohaastetta olutblogeille. Haasteen ideana on se, että vuorotellen kerromme oman suosikkimme oluen ja leivän yhteistyöstä. Mieluiten Tuopillisen Jouni halusi tässä haasteessa käytettävän ruisleipää. Tässä Jounin juttu asiasta eli Perinneruokaparitus: Kansallisruoka eli ruisleipä (+ lambic-leipä!)

Ruisleipä on allekirjoittaneelle se jokapäiväinen leipämme. Ruista löytyy aina leipälaatikosta ja ranteesta. No okei! Enemmän löytyy sieltä laatikosta. Lähdin tähän juttuun melko yksinkertaisella reseptillä liikenteeseen ja tämä rukiinen herkku sopii lähes oluen kuin oluen kanssa. Se on helppo valmistaa ja ei vaadi moniakaan raaka-aineita. Kyseessä on….

Ruistikut!!!


Tämä simppeli herkku toimii aina ja ei kai myöskään ole hirveän epäterveellinen. Noita terveyshommia en tarkalleen tiedä, mutta näin persmerkillä heitän, että terveellistä on. Käyn pikaisesti läpi tykötarpeet ja kuinka tikut valmistuvat rouskuttelua varten valmiiksi.

Ainekset:
  • Ruisleipää
  • Öljy
  • Voi
  • Valkosipuli
  • Sormisuola





Kuinkas se valmistuu:
Otat tarvittavan määrän ruisleipää ja tässä kannattaa käyttää ekana ne hieman vanhemmat korppuset sieltä leipälaatikon pohjalta. Pyyhkäiset enimmät homeet pois ja pilkot palaset sellaiseksi sentin kapoiseksi soiroksi. Tämän jälkeen heität soirot kulhoon ja kaatelet öljyä päälle.

Tämän evään voi tehdä ainakin kahdella tavalla:

Uunissa:
Heitä kulhoon valkosipulia ammuttuna valkosipulipusertimen läpi ja hämmennä sekaisin. Sitten kiskaise ne pellille ja uuniin n. 200 asteeseen noin kymppiminsa. Välillä kannattaa pyöritellä etteivät pala toiselta puolelta. Viimeistele sormisuolalla. Vinkki: Mitä enemmän suolaa, niin sitä enemmän se janottaa.

Paistinpannulla:

Iske kuumalle pannulle sen verran voita, kun omatunto kestää ja päälle valkosipulia samaisen pusertimen läpi, kuin yllä. Leivät siihen ja paistelet ne rapsakaksi. Sormisuolaa päälle ja ääntä kohti.

Siihen vaan kaveriksi joku hyvä dippi ja oma suosikkiolut. Tämä simppeli herkku toimii oluen kuin oluen kanssa. Itse valitsin hyllystä tällä kertaa Pyynikin Käsityöläispanimon Black IPAn. Pannulla paahdettu tummaleipä sai tummanpuhuvasta oluesta mukavan makuparin, jossa paljon samoja piirteitä. Tämän lisäksi kummassakin omat mukavat säväyttävät piirteet: Leivällä valkosipuli ja oluella reiluhko humalointi.
--


Täten suoritin haasteen ja siirrän rukiisen viestikapulan täältä itäisestä Suomesta takaisin pääkaupunkiseudulle ja haluan kuulla, että mitä aina niin ihana Punavuori Gourmet -blogin Aniko keksii :)

torstai 9. maaliskuuta 2017

Pyynikin Diablo Thorium Black Stout

Pyynikin Diablo Thorium Black Stout


Thorium Black Stout on sarjassaan toinen Pyynikin Käsityöläispanimon Diablo –yhtyeelle valmistama olut. Aikaisemmin minulla oli maitokauppavahvuuksissa keikkuva Pyynikin DiabloCorium Black, joka lopulta kaatuikin siihen alkoholiprosentin vähyyteen. Aikaisemmassa arviossani toivoin, että kun tää olis siinä 7 prosentin paikkeilla, niin toimisi. No nyt ollaan siinä paikkeilla, kun lasiin kaatuva Thorium on 6,5 %. Diablolle tuli 20 vuotta keikkailua täyteen ja tämä olut juhlistaa tätä kunnioittavan pituista taivalta.


Panimo: Pyynikin Käsityöläispanimo

Maa: Suomi

Tyyli: Stout

Voltit: 6,5 %


Fiilikset:

Tuoksu on kyllä nätti kokonaisuus, jossa kuiva paahteisuus, nokipannukahvi ja savusauna yhdistettynä. Sitten tulee lakritsi ja taustalla tupakkaa. Kyllähän tästä jo tietää, että maistuu hyvältä.

Suuta kuivaavaa paahteisuutta ja savuisuus selkeää. Ohimennen pilkistää hedelmäistä makeutta ja lakritsia. Runko on keskitasoa, jossa olut soljuaa vittuilematta suuhun, ollen kuitenkaan liian kepoinen. Tässä on kaikki mitä aikaisempaan Diablo –olueeseen kaipasin ja hieman enemmänkin. Hemmetin kova bändiolut, josta ei moitetta löydy missään osa-alueessa. Pyynikillä Stoutien ja Porttereiden panotaito on kovaa luokkaa ja tämä osoittaa taas kerran sen paikkansa pitävyyden.


Mistä: Saatu panimolta.

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 37/50


maanantai 6. maaliskuuta 2017

Saimaan Home Brewer’s Special Copper Mallet Red Ale

Saimaan Home Brewer’s Special Copper Mallet Red Ale



Viime heinäkuussa kävin tuomaroimassa Saimaan Juomatehtaan kotiolutkilpailua, jonka voitti Harri Pukakka oluellaan, jota nyt Saimaan Juomatehtaan valmistamana kaatelen ääntäni kohti (tai no okei. Viikonloppuna tämän join). Kyseinen olut oli omastakin mielestäni kilpailun paras, joten siltäkin osin onnistunut valinta voittajaksi. Nyt tämä voittajaolut on laajemmalla jakelulla isketty saataville ja olut löytyy Alkon käsityöläisolutkattauksesta.

Tarkempi tarina tästä oluesta löytyy Saimaan Juomatehtaan blogista ja tässä sinne linkkiä:
Harri Puhakan matka kotiolutmestariksi

Nyt tarkastan miltä tää maistuu näin niinku isolla pannulla pantuna.


Panimo: Saimaan Juomatehdas

Maa: Suomi

Tyyli: Amber Ale  

Voltit: 5,9 %

Katkerot: 57,4 EBU

Väri: 46,5 EBC

Humalat: Magnum, Perle, Centennial, Cascade, Citra ja Styrian Goldings

Maltaat: Vienna, Red Ale ja Crystal




Fiilikset:

Tuoksussa karemellimallasta, kypsähköä hedelmää ja puuta. Pieni tunkkaisuus häiritsee aromia ja pudottaa yhden pointsin pois.

Matalat hiilihapot tulevat ensimmäisenä esiin. Juoma pyörii suussa ja tarjoaa karamellimaltaista makeutta (ehkäpä jopa liikaakin), pehmeää hedelmää ja loppuliuku kirpeän sitruksinen. Humalointi samanlaista hedelmämössöä, kuin suurin osa Saimaan Pale Aleista eli ei oikein selkeää, vaan sekava kokonaisuus. Karamellinen makeus on tämän oluen hallitsevin osuus ja muutenkin mennään melko lailla maltaat eellä. Oikein juotava olut, vaikka ei olekaan tyylilajissaan kärjessä. Kotiolutkilpailussa maistamani alkuperäinen versio oli tyylilajissaan todella hyvä ja voitto oli täysin ansaittu. Tämä ei olisi kilpailussa pärjännyt, vaikka ihan ok olut onkin.

Mistä: Yhden pullon ostin ja sitten sain panimolta. Nyt en ihan osaa sanoa kumpi tässä arvioinnissa on, mutta samaa tavaraahan tää on. Saatavilla Alkosta (3,99 € / 0,33 l pullo)

Pisteet:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 31/50



torstai 2. maaliskuuta 2017

Kimito Brewing Arcipelago Pale Ale

Kimito Brewing Arcipelago Pale Ale

Ja näin saadaan maistettujen panimoiden joukkoon uusi tuttavuus. Kimito Brewingin oluet eivät olleetkaan aikaisemmin allekirjoittaneen laseissa majailleet ja peli isketään auki tällä Arcipelago Pale Alella. Ulkoasultaan hyvinkin erottuva olut ei varmasti jää Alkon hyllystä huomaamatta. Harmikseni huomasin, vaan ettei taida tällä hetkellä sieltä saada. No toivotaan, että asia korjaantuu lähiaikoina.

Panimo: Kimito Brewing

Maa: Suomi

Tyyli: American Pale Ale

Voltit: 5,5 %

Katkerot: 50,4 EBU

Humalat: Magnum, Chinook ja Challenger

Fiilikset:

Tuoksultaan tuore henkäys sitruunaa simppelillä mallasrungolla. Valttikorttina tuoreus. Maltaisuus hallitsee tuoksua leipäisällä otteella.

Makumaailma kirpeän sitruksinen ja pikkaisen liian kepoinen. Runko aivan hitusen liian kevyt. Yrttisyys selkeää ja antaa luonnetta. Pähkinää. Virkistävä ja sopivan erilainen perus Pale Aleihin nähden. Aloittelevalta panimolta tasapainoinen suoritus. Laatu on kyllä kohillaan, joten mielenkiinnolla odottelen muita panimon oluita.


Mistä: Saatu panimolta.

Pisteet:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 2/5
Yleisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 31/50